Vuoden tavoite ja tulevaisuuden uusia tuulia

Minun vuoden tavoiteeni on lukea mahdollisimman paljon kirjoja. Paljon erilaisia kirjoja. Omia lempi genrejä on ollut romantiikka ja etenkin fantasia. Nyt aion kuitenkin lukea myös muita kirjoja. Etenkin keskittyen muihin kirjoihin. Kirjoja mahdollisimman laajasti. Klassikkot kiehtovat ja paljon. En nyt muista mitä kaikkea olen lukenut koska muistikirja ei ole nyt mukana. Aloitus siis 2013 tammikuussa ja aikaa luultavasti 2014 tammikuuhun.

Tulevaisuuden tuuliin taas tuli uusia tuulia, kun juttelin isoäidin luona siitä, että mikä musta tulee. Ensimmäinen juttuni on ylä-asteelta asti ollu Näyttelijä. Näyttelijäksi on vain tosi vaikea päästä, vaikka olisikin hyvä ja vaikka pääsisikin työllistyminen on vaikeaa.
Rupesin miettimään myös Lähihoitajaa, Sairaanhoitajaa ja Kätilöä. Juteltiin tosiaan isoäidin kanssa ja kerroin, että lukeminen on aina ollut se mun juttu, että kirjallisuustieteen lukeminen Yliopistossa voisi olla kivaa en vain ole varma haluanko äidinkielenopettajaksi. No isoäidiltä tuli sitten, että hänen tuttunsa oli ollut juuri Ruotsin opettajana lukiossa, mutta oli nyt lähtenyt lukemaan itseään Kirjastonhoitajaksi.
Tästä innostuneena kiitin isoäitiä ja lähdin kotiin selvittämään miten voi tulla kirjastonhoitajaksi. Ensin opintoluotsi ehdotti Tradenomia ja Informaatiotiedettä Yliopistoon. Ei napannut yhtään. No jotenkin taas eksyin kirjallisuustieteen sivuille ja luin miksi kaikeksi voi työllistyä ja tadaa siellä luki KIRJASTOON. Tuli sellainen välähdys hetki. Hehkulampun syttyminen. Heureka! Wuhuu!

Eli siis lukion jälkeen aion pyrkiä näyttelijäksi ja todella yrittää teatteria, mutta kirjallisuustiede ei tunnu varavaihtoehdolta, vaan se kilpailee jo teatterin kanssa. Tämä ollut tämän päivän yksi teemoista päässä: Meneekö Jased Yliopistoon näyttelijätyönopintoihin vai Yliopistoon kirjallisuustieteen perässä. Teatteri vs. Kirjallisuus.

Ja vaikka en pääsisi kumpaankaan suoraan, niin teatteria pystyy opiskelemaan vuoden Kauniaisten työväenakatemiassa ja myöskin kirjallisuustiedettä. Avoin yliopisto on myös keksitty. Olen myös kysellyt oman lukion äidinkielenopettajilta missä lukivat kirjallisuutta ja etenkin toinen lupasi ottaa selvää minua varten. Ihanaa!

Rakkaus kirjoihin ja lukemiseen on ajanut tähän. Aina jos saa valita katsonko elokuva, pelaanko vai luenko kirjaa lukeminen on aina ykkösenä. Teatteri on myös siivittänyt elämääni ja nostanut itsetuntoani ja oman turvallisuusalueen alueelta pois hyppäämisestä. Joten minulla on nyt edessä paljon pohdittavaa!

Taistelija

Viime kirjoituksesta on aikaa. Tammikuussa! (Tää blogikin ollu vuoden pystyssä) Mihin mä oon kadonnu?

 Oma teatterilukiodiplomi meni hyvin loppuarvosanaksi tuli 4/5 eli 9 eli kiitettävä. Se on jo tosi hyvin ensimmäiseksi omaksi käsikirjoitukseksi, ohjaukseksi ja näyteltäväksi jutuksi.

Lähinnä kiire oli ton Hamletin aikaan se sana 14 esitystä siinä meni maaliskuu. Tosi paljon harkkoja ja tosi vähän aikaa kotona vaan olla. Olin niin menossa etten edes muista tuota aikaa kunnolla. Tein kaikkeni ja annoin kaikkeni. Tuntuu hienolta, että on 17-18- vuotiaana ollut tekemässä näytelmien klassikkoa Hamlettia. Wau!
Siinä sivussa elämääni tuli myös Kettu. Ollaan tunnettu Ketun kanssa jo pari vuotta ensimmäisenä yhteisenä tekijänä sama lukio. Jotenkin, vaan tosi luonnollisella tavalla me alettiin olla yhdessä. En voisi olla onnellisempi.

Tässä mä kirjoittelen toukokuussa näin pienellä tekstillä 4 kuukautta. Hamlet vei paljon aikaa. Elämä tapahtui teatterilla. Huhtikuu meni lähinnä levätessä ja seuraavaksi pitäisi kehitellä tuota kesää jotenkin. Siihen mahtuu ainakin kesälukio ruotsin ja abiruotsin kurssien myötä. Myöskin autokoulu on ollut harkinnan alla. Kesällä pitää myös lukea ylioppilaskirjoitukseen ne starttaavat syksyllä 2013 ja toivon mukaan keväällä 2014 mulla on lakki päässä.

Joskus mä vaan itsekin hämmästelen, sitä kuinka vaan selviän kaikesta. Oli kuinka rankkaa tai kiireistä mä en vaan pysty antaa periksi. Mä oon taistelija.