Voittaja 2015

Suomen suurin koiranäyttely ja koiramessut, sinne vei tieni tänäkin vuonna. Herätys oli tänä vuonna jo neljältä aamulla, sillä päätin lähteä tapahtumaan suoraan Tampereelta. Lyhyet yöunet eivät haitanneet mitään, olin tästä tapahtumasta niin innoissani! Ihan lapsesta pitäen olen käynyt tässä tapahtumassa: milloin itse viemässä koiria kehään, shoppailemassa ja ihailemassa upeita koiria. Oli myös upeata nähdä ihmisiä, johon on tutustunut koiraharrastusten parissa.

Lauantain päätin omistautua sille, että katson sileäkarvaisten noutajien kehän kokonaan. Ensin oli kuitenkin Vernan ja Mistyn kehän laita. Vernan blogin löydät täältä: http://kaksispanielia.blogspot.fi
Verna oli siis kisaamassa walesinspringerspanielinsa kanssa junioiriluokassa. Misty oli erinomainen ja kilpailuokan neljäs. Verna ja Misty on vaan melkoinen tiimi. Heistä varmasti kuullaan vielä!

Sitten flattikehälle. Flattikehällä on aina niin iloinen meno. Innoikkaita ja häntää heiluttavia koiria koko kehä täynnä. Siinä pari tuntia istuessani tajusin, että flatti on kyllä yksi minun roduistani. Siinä on vaan niin sitä jotain. Voin julkaista lempiroduistani päivityksen jossain välissä. Oli kiva nähdä myös flattikehän laidalla tuttuja. Sinänsä ei löytynyt tällä kertaa flattia, jota olisin katsonut: "Wau, mikä koira!" Pidän enemmän niistä hoikkarakenteisimmista ja vähäkarvaisista yksilöistä. Ne vain miellyttävät omaa silmää enemmän.

Sunnuntaina olin taas katsomassa Vernaa ja Mistya ja tällä kertaa tulos oli erittäin hyvä. Sitten olikin aikaa kierrellä ja shoppailla ennen junior handler kehää ja loppukehiä. Olin pettynyt messujen koirakirjavalikoimaan, sillä olin kerännyt kunnon listan koirakirjoja, joita haluan ja niistä ei löytynyt yhtäkään. Lisäksi Vernan koirille Mistylle ja Windylle pussillinen siankorvia.

Tälläisiä tarttui mukaan:

Kehätoimitsijan käsikirja! Suunnitelmana olisi käydä tämä kurssi  parin vuoden sisällä.

Punainen irlanninsetteri ja sileäkarvainen noutaja opiskelijahaalareihin.

Jääkaappimagneetteja samoilla roduilla kuin ylempänä mainittuna.

Koiraharrastuksissa tapaa upeita ihmisiä, ja yhtä heistä olin myös kannustamassa junior handler SM finaalissa. Upeasti meni! Sitten oli loppukehän aika. Koko loppukehistä jäi mieleeni Veteraanien kehän toiseksi tullut sileäkarvainen noutaja Flat Power Criminal Intent, joka oli menehtynyt ennen tilaisuutta. Omistaja oli muistanut koiraansa niin kauniisti ja osasin niin samaistua niihin tunteisiin Demin kautta. Tässä vielä linkki: Hhttp://www.iltasanomat.fi/lemmikit/art-1449468067327.html

Toinen upea asia oli se, että Best In Show oli tänä vuonna sileäkarvainen noutaja! Olen aina puhunut ettei flatti ole sellainen rotu, joka pärjää koiranäyttelyissä. Toisaalta kyse on rotumääritelmään vertaamista, että mikä koira vastaa eniten rotumääritelmää. Toki nytkin sanottiin, että näyttelyn parhaimmassa koirassa, pitää myös olla se jokin ja että koira nauttii esiintymisestä. Näin oli ainakin tämän Voittajan kohdalla. Kyseinen yksilö liikkui todella kauniisti, tervehti kaikkia hännän heilautuksin ja suukoin: koira todella nautti olessaan kehässä! Joten ehkä minunkin pitää perua puheeni. Voittaja oli vielä minunkin silmiini todella kaunis rotunsa edustaja! Kannatti todella jäädä katsomaan loppuun asti, sillä oma suosikki rotu voitti koko näyttelyn. Ihan mieletöntä ja olihan se niin komeakin vielä kaiken lisäksi! Ensi vuonna sitten uusiksi!

Castlerock Simply Magic