treenipäiväkirja 3, 4 ja etenkin 5

3.kertana...
 tuntui, että aloin oppia ja liikkeetkin alkoivat tulla tutuiksi tunsin onnistuvani. Muuta en enää muista.

4. kerta.

Tuntui etten osannut mitään! Olin aina jäljessä ja liikkeet tuntuivat vaikeilta. En jotenkin hamottanut niitä päässäni. Järjen ääni täytti mieleni. Ei susta voi tulla hyvää tanssijaa, kun aloitat niin myöhään. Kato nyt et sä osaa. Hitsit toi liike meni huonosti. Etsä osaa tehdä edes tota kunnolla. Joo eli ei mennyt putkeen. Koin turhautumista ja ärtymystä ja tein kaikki osaamanikin kuviot väärin. Vertasin itseäni muihin.
Kun olen hermostunut puristelen huuliani huulillani ja minusta tulee jäykkä, eihän silloin voi mitenkään onnistua. Lähdin tunnilta itku kurkussa. Ei minusta ikinä tule hyvää tanssijaa.

Kun nyt katson taaksepäin tunnen itseni hölmöksi. Olin tanssinut vasta 4. kertaa. Ei minun kuulunut osata. Saan olla huono ja näyttää tyhmältä. Tärkein muistisääntö on, että tekee parhaansa, niin hyvin kuin osaa.

5. kerta

Minulla oli tällä kerralla kova tarve näyttää itselleni, että pystyn siihen. Voitettava oma pelko ja järjen äänen hiljentäminen. Luin eräästä kirjastani tälläisen lainauksen, joka sopi hyvin juuri minulle:

"Koska sinä olet
ensimmäinen kaltaisesi
 aikojen alusta asti ja
ainutlaatuinen,
ei sinua voi
verrata mihinkään"
                 Brenda Ueland

Olin ollut katsomassa Aladdin- musikaalia ja esitysten jälkeen tulee kauhea tarve itse päästä tekemään, toteuttamaan itseään ja etenkin luovuuden kautta. Tällä kertaa siihen todella tuli tilaisuus nimittäin tanssitunti. Fiilis oli tosi hyvä ja päätin, että en aio luovuttaa.

Meni todella hyvin siis minun mittapuuni mukaan. Ylitin itseni. Lopetin vertaamiseni muihin ja keskityin itseeni. Meillä oli aluksi perus lämmittelysarjat. Vihaan niitä hetkiä, kun ei ole ohjaaja  mallina, vaan hän katsoo miten tehdään tulee tarve olla hyvä ja silloin yleensä teen ihan simppelitkin jutut väärin. Ne hetket, kun ohjaaja katsoo ovat kuitenkin tärkeitä, koska ohjaaja osaa silloin sanoa mitä kannattaa korjata jne. Vielä, kun meitä oli tällä kerralla 3, niin ohjaajalla oli aikaa keskittyä kaikkien suorituksiin.
Lempparini oli melkein rennot apinahyppelyt joista tietenkin osittain tykkäsin jo pelkän nimen perusteella. (Abu-apina Aladdinista) Pitää näköjään kehitellä jotkut mielikuvat siitä mitä teen ja miksi sitä teen, niin minuun saa eloa. Motiivin. Aikakin meni tosi nopeasti ja tanssitunti oli aivan liian nopeasti ohi. Joten kai pientä flow meininkiäkin on havaittavissa. ;)

Vertaa 4. kertaan tällä kerralla astuin tanssisalin ovista ulos hymyillen, naurahdellen ja tanssien. Hyvä minä!